Japani - matkoja Japanin ihmemaailmaan

Uutta reissua kohti (Kolmas reissu 31.3-29.5.2011)

Muutama viikko näytti vielä siltä että pääsemmekö reissuun lainkaan - Japanissa 11.3.2011 tapahtuneen maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin vuoksi.
Mutta nyt tilanne näyttää normalisoituneen -- joten menossa ollaan!

Tänään heräiltiin uuteen aamuun, lomapäivään.

Eilen pakattiin tavarat suurimmaksi osaksi. Tänään vielä kodin siivousta ja tarkastus että kaikki vähänkään tarpellinen mukana. Matkustusilmoituksen teko Ulkoministeriöön.

Eli kaikki valmiina lähtöön. Reissuun mitä on odotetu niin kauan! Kaksi vuotta ilman kunnon lomia - se 2 kuukautta on nyt edessä. Uusiin seikkailuihin!

Kun tätä alettiin suunnittelemaan, tuntui se aika uskomattomalta että voisi lähteä 2 kuukauden ajaksi Japaniin. Mutta nyt se on todellisuutta - lento lähtee tänään Helsinki-Vantaan lentokentältä klo 17.15.

Huomenna perjantaina kone laskeutuu Naritan lentokentälle hieman ennen yhdeksää, paikallista aikaa.

Perillä ollaan

Tänään perjantaina, pääsimme perille Tokioon. Kone laskeutui Naritan lentokentälle suunnilleen klo 9.30. Ja maahantuloselvitysten jälkeen, hankkimaan bussiliput ja sitten seurasikin parin tunnin bussiajelu kohti Tokion keskustaa.

Shinjukussa hypättiin bussista ja lähdettiin etsimään juna-asemaa - sitä tosin ei tarvinnut etsiä pitkään kun saimme apua ystävälliseltä japanilaismieheltä joka lopulta saatoi meidät lähes junan lähtölaiturille asti.

Laiturilla odotellessamme vielä saimme seuraa ylä-asteikäisestä pojasta joka tahtoi kanssamme jutella englanniksi.

Lopulta päästiin Koenjin asemalle - jossa Nekotalon omistaja olikin meitä jo vastassa ja pienen kävelyn päätteeksi pääsimme taloon jossa on meidän kahden kuukauden kotimme. Pikkuinen yksiö jossa pieni keittiö ja kylppäri, tällähän me pärjätään.

Suihkuun ja sitten kauppaan hakemaan jotakin syötävää. Kaupasta sai kaikkia ruokatarvikkeita oikein hyvin, eikä puutteita ollut kuin pulloveden suhteen.

Sapuskaa saatiin ja sitten käytiin vielä kiertämässä Koenjin katuja ennen nukkumaan menoa.

Kouluun kirjauduttu

Aamuun herättiin pikkuhiljaa, nukuttukin todella hyvin. Koska lennolla ei kamalasti nukuttu kiljuvan lapsen vuoksi. Nyt yö on kuitenkin nukuttu hyvin ja tästä on hyvä taas jatkaa.
Aamupalaa ja sitten uusiin ihmeisiin.

Lähdettiin kohti Yoyogia, josta lähdettiin etsimään meidän koulua, jossa olisi tarkoitus viettää seuraavien viikkojen aamuja, japania opiskellen.

Koulu löytyi hyvin ja mentiinkin sitten käymään siellä samantien, vaikka tarkoitus oli vain katsoa missä koulu sijaitsee ja mennä sinne sitten maanantaina kun tunnit alkaa.

Päästiinkin sitten heti asiaan, kun meidät laitettiin tasokokeeseen testaamaan tämän hetken kielentaitomme niin kirjallisesti kuin suullisestikin.

Koulun jälkeen kävimme syömässä, jonka aika taidettiin tuntea elämämme ensimmäinen maanjäristys. Pöytä ja ruoka vähän tutisi mutta paikalliset eivät olleet moksiskaan, mutta se oli ihan hetkessä ohi. Sitten lähdettiin syömisen jälkeen kohti Akihabaraa - sitä elektrooniikan mekkaa.

Siellä jokusen tunnin kiertelyn jälkeen lähdettiin takasin kotiinpäin. Kaupat olivat pullollaan uutuuksia niin kaikenmaailman leluista ja elektroniikkatuotteista. Mitä siellä ei ole sitä ei tarvita. Eikä sitä ole olemassa ylipäätään. :D

Kotimatka taitettiin junalla.

Kotona ruokaa ja vähän möllöttelyä kunnes nukkumaan.

Viileä shoppailu sunnuntai

Lähdettiin ulkoilemaan kunhan herättiin ja aamupala oli massuun tungettu.

Ulkona oli tänään yllättävän viileätä verrattuna eiliseen (mittarien mukaan jotain 10 asteen huitteilla), joten takki ja huppari oli paikallaan. Josko keli tästä pikkuhiljaa taas lämpenisi takaisin samoihin lukemiin kuin eilenkin.

Lähdettiin siis kohti Akihabaraa, jossa oltiin eilen katsottu jotain juttuja ja nyt harkinnan jälkeen niitä hakemaan. Tai oikeastaan vaan yhtäasiaa erityisesti - elektronista japani-englanti-japani sanakirjaa.
Sellainen eilen löydettiin ja nyt pohdinnan jälkeen se hankkimaan, oli sama myyjäkin paikalla kuin eilen joten homma meni jo mukavasti.

Käytiin kuitenkin vähän katselemassa lelukaupoissa ja oli taas jos jonkinlaista roinaa, mitä voisi kotiinkin kantaa. Tarttuihan niistä jotain pientä mukaankin. Mutta tänne on ehkä tehtävä visiitti jos toinenkin tässä parin kuukauden aikana. :)

Välipalaksi kaupan onigiri ja käytiin Mr Donutsilla kahvilla ja kaakalolla, nomnom, kun alkoi nälkä yllättämään.

Iltapäivä alkoi olla pitkällä kun oltiin aikamme hortoiltu katuja edestakaisin.
Ja päätettiin lähteä kotiin katsomaan tämän päivän ostoksia ja valmistautumaan huomiseen opiskelupäivään!
Sitä ennen kuintenkin hankkimaan Suica-"matkakortit" helpottamaan junamatkailua kun ei tarvi aina käydä automaatista hakemassa lippua.

Kaupan kautta kotiin ja sapuskaa ja sitten vaan yleistä lojumista, kunnes nukkumaan.

Huomenna olisi tarkoitus mennä siis aamusta kouluun ja sen jälkeen tekemään Shinjuku-kierros. Sitä odotellessa hyvää yötä!

Ensimmäinen koulupäivä

Heräiltiin ensimmäiseen koulupäivään ajoissa, jotta ei ainakaan myöhästytä tunnilta, se olisi noloa!

Koululla oltiinkin jo sitten reippaasti etuajassa.

Päästiin aloittamaan tunnit.

Kolme ja puolituntia kului nopeasti. Koulutus on täysin japaniksi, joten melkoinen kielikylpy tästä tuli. :)

Koulun jälkeen käveltiin Shinjukuu, jossa etsiskeltiin kauppoja johon halutaan mennä käymään - ja sieltä sitten päästiin joskus iltaisella vasta kotiin, muutaman ostoskassin kera..

Kotiin haettiin Take Away ruokaa koska ei enää huvittanut sapuskaakaan tehdä, joten kotona katselemaan ostoksia ja sitten nukkumaan.

Sakurakauden alku

Toiseen koulupäivään lähdettiin taas aamulla aikaisin, ruuhkajunalla matkustus Yoyogiin. Siellä oltiin kuin sillit purkissa.

Yksi asia selkeästi oli jo huomattavissa, kirsikkakukat alkavat tosissaan puhjeta kukkaan, puut verhoituu vaaleanpunaiseen ja osa valkoiseen huntuunsa. Aika kaunista sanoisin.

Koulussa oli mukavaa kuten eilenkin - oppikin alkaa mennä pikkuhiljaa perille.
Luokkalaiset on mukavia ja opettajat on mukavia, joten mikäs sen kivempaa.

Koulun jälkeen harhailitiin taas Shinjukuun, vaihtamaan yhtä väärin saatua cd-levyä kauppaan ja sehän onnistui mallikkaasti.

Vähän kaupoissa kiertelyä ja pientä shoppailua.

Kotiinpäin kun hommat olivat taas suoritettu.

Kotona möllötystä ja yleisitä lojumista, sekä läksyjen tekoa. Ja tietty ruokaa.

Hanami ja Merzbow ja maanjäristys

Pari päivää mennyt vain koulussa opiskellen ja sitten sen jälkeen kierrelty kaupungilla, ei mitään spesiaalia. Käytiin myös yhtenä päivänä katsomassa Yoyogin puisto - joka on kylläkin enemmän metsä kuin puisto, sen valtavine puineen ja kasveineen.
Lämmintä on ollut, t-paita keliä.

Eilen oli kuitenkin spesiaalipäivä koulussa, lähdettiin heti aamulla koululta Uenon puistoon katsomaan kirsikankukkia.

Koko puisto oli vaaleanpunaisen ja valkoisen peitossa. Ihmisiä oli hirmuisesti. Erilaisissa kojuissa myytiin jos jonkinlaista syötävää.

Tehtiin muutamia "rasteja" joista oltiin annettu tehtäviä koulusta.

Lopuksi mentiin istuskelemaan kirsikkapuiden alle ja syötiin koululta tuotuja eväitä koko iso porukka.

Puistoilun jälkeen tultiin kotiin ja mentiin pienille päikkäreille, illalla lähdettiin sitten katsomaan keikkaa Roppongille.

Keikalla oli Merzbow - joka vetäisikin hienon keikan, lisäksi siellä oli pari muutakin noisebändiä, hyvejä olivat nekin.

Keikan jälkeen saavuttiin kotiin ja heti alkoikin jytistä. Vajaan minuutin ajan koko talo vapisi ja vaappui.
Olikin kyseessä voimakkain järistys sitten sen maaliskuisen suuren järistyksen.

Järistyksen jälkeen syötiin vähän iltapalaa ja mentin nukkumaan.

Tänään viikon viimeinen koulupäivä ja sitten tehdään jotakin, vielä ei ole keskitty että mitä mutta jotakin kehitellään.

Viikko takana

Voi sanoa että on nyt ois vähän niinkun vapaapäivä, koska on viikonloppua ja koulua ei nyt ole. Ja viikko ollaan nyt oltu Japanissa, ja voin sanoa että kyllä olisi harmittanut jos ei oltaisi tänne lähdetty, koska tilannehan täällä Tokiossa on ihan normaali, jos en tietäisi että täällä on jotain tapahtunut niin en sitä edes pystyisi arvaamaan.

Koulussa on tämä viikko mennyt mukavasti ja kolme viikkoa siis on vielä koulua jäljellä. Ensi viikolla vaihtuu kurssi intensiivikurssista normaaliin pänttäyskurssiin.

Eilen ei tunnettu järistyksiä vaikka niitä vissiin olikin. Koulun jälkeen lähdettiin Shibuyaan, käveltiin sinne koululta Yoyogista, välimatkat ovat kummallisen lyhyitä kun vaan ottaa asiakseen kävellä sen muutaman juna- tai metropysäkin välin.

Shoppailuksihan se taas meni. Niko meni Tower Recordsiin ja mä sitten menin Shibuya 109 katselemaan tämän vuoden ihmeitä.

Useampi tuntihan siellä meni ja sitten lopulta isoine shoppailukasseinemme lähdettiin kotia kohti. Ruuhkajunassa oli taas tunnelmaa. En pysty käsittämään edelleenkään sitä että juna tungetaan täällä äärimäisen täyteen, siltikään ei törmällä tai tönitä tai mitään. Aika ihanaa, sanoisin. :)

Tällaista täällä tänään, kello on nyt noin puoli kahdeksan lauantaiaamuna - joten illalla tulee jatkoa, tai huomenna tai joskus.

Odaiba @ Sega Joypolis

Lauantaina lähdettiin viileää keliä uhmaten kaupungille. Päädyttiin Odaibaan, jossa mentiin Sega Joypolis nimiseen sisähuvipuistoon, joten tiedossa oli metkaa pyöritystä ja pelailua.
3D pelejä ja ajeluja vatsantäydeltä. Ja karkkimaan värejä ja vilkkuvia valoja.

Kivaa oli, vielä tehtiin kierros paikallisella ostoskeskuksella kunnes junalla takaisin jolla ei ole kuskia.

Päivä menikin siinä mukavasti niinkuin pitikin!

Uusi viikko, uusia kujeita?

Sunnuntaina oli taas mukavaa ulkoilukeliä, joten lähdettiin ulkoilemaan. Kohteena Roppongi. Roppongi Hillsille siis. Siellä tallusteltiin, käytiin eläinkaupassa kauhistelemassa pienissä laatikoissa olevia koiran ja kissanpentuja ja apinoita. Ja sitten mentiin Tokyo City Viewiin, eli 250mentrin korkeuteen 52 kerrokseen. Jossa oli myös nykytaiteen näyttely, ja sen jälkeen katselemaan Tokiota sieltä korkeuksista. Nyt keli oli kirkas ja näki pitkälle.
Roppongilta talsittiin sitten Shibuyaan, josta junalla kohti kotia.

Eilen alkoi uusi kouluviikko, viikko alkoi sateisena mutta edelleen lämmintä!

Eilen maanantaina mentiin aamusta jälleen kouluun reippaana opiskelemaan. Ja koulun jälkeen sitten kotiin... tosin ei suorinta reittiä vaan tehtiin pieni kierros Shinjukun kautta.

Illalla sitten mentiin jälleen Super Deluxeen keikalle, tällä kertaa lavalla Carlos Giffoni + Jim O'Rourke, ensin yksi kerrallaan ja sitten yhdessä. Hyvän keikan vetäisivät.
Keikan jälkeen kotiin ja nukkumaan.

Tänään aamulla lähdettiin taas kohti koulua ja koulun jälkeen Shinjukuun ja Shibuyaan. Käytiin vielä jossain välissä tsekkaamassa millä tasolla huomenna aloitetaan uusi kurssi.

Alkuillasta kun päästiin vihdoin kotiin taas niin sitten pyykkireissulle ja samalla tehtiin pieni visiitti paikallisessa rokkibaarissa, Heavenissa. Voi suositella. Minibaari, mutta kiva paikka!
Parin drinksun ja vaatteiden pesun jälkeen kotiin möllöttelemään ja vähän pientä japanin opiskelua siinä ohessa.

Asakusa & Ueno

Eilen keskiviikkona, koulun jälkeen lähdettiin katsomaan vähän niitä vanhoja kotikulmia missä on aikaisemmilla reissuilla vietetty monta hyvää hetkeä.

Joten Asakusaan. Paikat olivat melkoisen samalla mallilla kuin silloin aikaisemminkin, mitä nyt pari uutta taloa oli noussut ja sen sellaista.

Suuremmin siellä ei oikein mitään kummempaa tehty, kunhan kierreltiin ja katseltiin.

Tänään koulun jälkeen lähdettiin Uenoon köpöttelemään, olikin tänäänkin niinkuin eilenkin loistava ulkoilukeli, ilma oli reilusti yli 20 asteteen ja t-paidassa pärjättiin mainiosti.

Hieman jotain pientä shoppailliiinkin. Taas.

Totoro

Tänään alkoi taas uusi koulu viikko ja aamulla aikaisin kouluun ja taas saman verran opiskelua kuin aikaisemminkin. Ja koulun jälkeen kohti Mitakaa ja moikkaan Totoroa. :)

Käytiin Mitakaan päästyä kuitenkin ensin syömässä, tällä kertaa testissä "pikaruokala" Sukiya - riisiä ja curryä ja sen sellaista.

Ruokailun jälkeen kohti museota.

Museollahan on käyty kerran aikaisemmin vuonna 2007, mutta edelleen on todella hieno paikka, mulkaisiin lyhäri jossa oli kananmuna-prinsessa ja leipätaikina-prinssi ja torahampainen noita.

Käytiin syömässä jäätelöä, itse söin vihreä tee jäätelön ja Niko söi mustaviinimarja jäätelön, jotka oli enemmänkin sorbettia, mutta hyvää silti.

Museolta lähdettiin käymään vielä Mitakan "keskustassa" joka on melkoisen mini, mutta saatiin siellä silti tuhrattua hetkinen aikaa.

Kotiin kaupan kautta ja kotona opiskelua ja yleistä möllötystä.

Viikonlopustakin muutama sananen.

Perjantaina mentiin illalla käymään Shinjukussa katsomassa kameroita ja lopulta päätettiin etsiä meille suositeltu baari, Godz niminen hevibaari jossain siellä Shinjukun syövereissä.
Baari löydettiin ja muutama drinkki juotiin, koska korvat eivät olisi enempää kestäneetkään, oli sen verran desibelejä siellä.
Lopulta päädyttiin kotiin.

Lauantaina käytiin Shinjukussa ja Shibuyassa sekä Akihabarassa. Levykaupoilla ja ostamassa uusi kamera - koska vanha onnistuttiin hajottamaan.
Shoppailuksihan se meni.
Illalla mentiin vielä käymään Koenjin pikkubaarissa, Heavenissa jossa juotiin taas pari drinksua (ps. ginger ale + tequila = toimii).

Sunnuntaina lähdettiin joskus päivällä kohti Koenjin isoa puistoa, joka on varmaan yhtä pitkä kuin Helsingin kantakaupunki...
Retkieväänä oli sushia, kaljaa ja pullaa, joten hyvin jaksoi sen usean kilometrin kävelyn, ainakin jotain 7-8kilsan paikkeilla tuli käveltyä, ei niin tarkasti mitattu, jaloissa kuitenkin kävely tuntui tänään.

PS limakola on pahaa!

Juhlintaa kouluporukan kanssa

Erityinen juhlintapäivä.

Kouluun aamulla normaalisti ja sitten suoran kotiin ja ruokaa ja päikkäreille. Oli tulossa pitkä päivä...

Lähdettiin takaisin Yoyogiin hyvissä ajoin, mutta juna oli myöhässä, ehkä maanjäristyksen takia, joten myöhästyttiin tapaamisesta Yoyogin asemalla, jossa oli tarkoitus nähdä luokkakaverit ja opettajat - onneksi paikalta löytyi kuitenkin yksi luokkalaisistani joka soitti kaverilleen ja kysyi missä ne ovat.

Mentiin ravintolaan syömään ja juomaan, porukkaa oli kiitettävästi, opettajaksi opiskelevia ja luokan opettaja sekä luokkalaisia kunnon läjä.

Ruoka valmistettiin pöydässä joten aikaakin meni koko juhlinnassa jo monta tuntia. Höpötettiin ja kummasteltiin ja maisteltiin hyviä ruokia.

Lopuksi lasku jaettiin kaikkien osallistujien kesken.

Lähdettiin ravintolasta mutta päädyttiin lopulta saman talon toiseen ravintolaan, jossa saatiin huone jossa oli karaokelaitteet ja vermeet.

Lauluksihan se lopulta sitten meni ja juomaakin kului taas ihan kiitettävällä tahdilla.

Lähdettiin sitten joskus puoli kahden aikaan pois ravintolasta ja luokkalaiseni kanssa joka asuu samassa kaupunginosassa kuin mekin, taksilla kotiin.

Sitten kotiin ja nukkumaan.

Koulua taas viikko takana

Aika kuluu täällä kuin siivillä. Nyt jo kolme viikkoa takana, viisi vielä edessä.

Tällä viikolla ei ole tehty sinällään mitään erityistä koulupäivien jälkeen, käyty eri kaupunginosissa ihmettelemässä ja vähän shoppailemassakin.

Tänään oisi sitten lauantai, vielä ei ole kummempia suunnitelmia mitä tehtäisiin, tänään näyttää keli hieman sateiselta joten pitää kehittää jotain sisätilojen tekemistä. :)

Suomessa on juuri tällähetkellä pääsiäinen, täällä ei pääsiäinen näy millään tavalla eikä sitä täällä vietetä.

Lopulta päädyttiin kävelemään pitkin Koenjia ja Asagayaa, eipä juuri muuta olisi jaksanutkaan. Sadettakin oli vähän kokoajan, lopulta sitten kotiin ja möllöttelemään.

Sunnuntaina sitten olisikin tarkoitus mennä katsomaan Harajukuun, mukaan tulivat myös suomalaiset naapurimme.
Katsotaan kuinka käy.

Harajuku ja Yoyogi puisto

Tänään päädyttiin siis Harajukuun, johon lähdettiin meidän suomalaisnaapureiden kanssa, kierreltiin Yoyogin puistoa ja katseltiin isoja puita, lopulta päädyttiin puiston toiselle puolelle piknikille juomaan olutta ja napostelemaan sipsejä, keli oli mahti, aurinko paistoi ja ensimmäiset polttorajat saatiin iholle.

Käytiin katsomassa paikallisia "elviksiä" jotka puistossa pitivät tanssishowta yllä.

Yksi näistä kirmasi katsomaan mun tatuointejani ja pian niitä olikin ympärillä kokonainen lössi. Siinä ne ihastelivat mariota ja muita tyyppejä jotka koristavat kättäni. :D

Kiertelyn ja ihmettelyn ja kaartelun jälkeen lähdettiin hampparipaikan kautta kotiin.

Ginza ja kasa läksyjä

Tänään taas sitten kouluun ja tiedossa rankkaa opiskelua. Koulun jälkeen keli näytti jälleen hyvältä ja lähdettiin Ginzan suuntaan ajelemaan metrolla.

Ginzassa tuli sadekuuro jonka hetkeksi mentiin Subwayhin syömään patonkia.

Sade loppui ja aurinko taas paistoi, lähdettiin kiertelemään paikkoja. Isoja taloja, suuria jätti kauppakeskuksia, merkkiliikkeit pilvinpimein.

Mentiin katsomaan yhteen suurista kauppakeskuksista josta päädyttiin shoppailemaan vähän brändiä. ;)

Kaupan kummastelun jälkeen lähdettiin etsiimään kuuluisaa Godzilla patsasta (japaniksi gozira).
Päädyttiin kysymään neuvoa poliisiboksilta ja apua saatiinkin sen jälkeen kun poliisin ystävä oli soittanut jollekkin ja löytänyt netistä otuksen kuvan.
Opastettua reittiä pitkin löydettiinkin hirviö helposti.

Kuvia nappailtiin ja sitten mentiin käymään Lotteriassa syömässä jonka jälkeen vielä kuluttamaan jenejä paikalliseen pelihalliin.

Ilta alkoi olla jo pitkällä kun lähdettiin Tokyon aseman kautta kohti kotia.

Huomenna pidetään koulusta vapaata ja tehdään kotitehtäviä kotona.

Kotiläksypäivä

Tänään tiistaina on kotitehtävä päivä, joten läksyjä vain.

Noh jotain pientä tekemistä kuitenkin kehitettiin.

Lähdettiin Tokyo Domelle katsomaan paikkoja, siellä huvipuisto on tällähetkellä kiinni - tuntemattomasta syystä, ei ole selvinnyt vaikka ollaan mitä infosivuja luettu niin englanniksi kuin japaniksikin.
Jokatapauksessa sinne mentiin katsomaan, olihan tuo melko iso paikka sekin, Tokyo Dome itsessään on valtava areena!

Huvipuiston laitteet näytti tosi hauskoilta, toivottavasti niitä pääsisi joskus testaamaankin.

Pääasiallisena kohteena oli kuitenkin tuolla sijaitseva muumikahvila - tuli katsastettua. :)

Tokyo Domen jälkeen tehtiin vielä vierailu Kandassa - siinä Akihabaran kupeessa, Niko kävi vähän shoppailemassa taas Disc Unionilla. :)

Ilta alkoi tulla ja lähdettiin Shinjukun kautta kotiin.

Kotona sitten vihdoin ja viimein ne läksyt...

Kamakura

Lähdimme koulun jälkeen suoraan kohti Kamakuraa, katsomaan sellaista jättimäisen kokoista Buddhapatsasta.

Perille päästyämme, tunnin junamatkan jälkeen, käveltiin patsaalle, tuolla olisi ollut hirmuinen määrä myös temppeleitä, mutta meidän aika siellä oli rajallinen joten käytiin katsomassa vain patsasta.

Ja suuri se oli, ei voi kieltää, aivan valtava!

Syötiin mukaan otettua sushia ja kojusta ostettuja riisipalleroita - jotka oli muuten tosi hyviä, vaikka en tiedä miten riisistä saa sellaista tahnaa.

Kotia kohti sitten iltaisella.

Haikeutta ilmassa isosti

Viimeinen koulupäivä kielikoulussa. Voi sitä haikeuden määrää mikä tuntui kun hyvästeli luokkalaiset ja opettajat. :(
Oli melko lähellä ettei tullut parku.

Siellä oli niin mielettömän mukavaa, että näin jälkeenpäin kun ajattelee olisi siellä helposti voinut viettää tämän koko kaksi kuukauttakin!
Noh ensi kerralla sitten!

Mieli maassa sitten lähdettiin kävelemään pois koululta viimeistä kertaa tällä reissulla ja lähdettiin sitten Harajukuun parantamaan mieltä shoppailemalla. Tällä kertaa matkaan tarttui kengät ja mekko ja Nikolle uusi hattu. Hattua täällä alkaakin tarvita koska aurinko porottaa päivisin jo melkoisen kuumasti, saati sitten mitä se on siellä Okinawalla.

Illalla mentiin vielä Mister Donutsiin kahville ja donitseille ja sen jälkeen muutamalle drinksulle Heaveniin.

Ilta loppui ihan mukavasti sitten. Vaikka ilmassa olikin edelleen haikeuden tuntua.

Okinawa, Naha

Tänään aamulla siinä kuuden huitteilla lähdettin kohti lentokenttää. Kohti Okinawaa.

Tokiossa tihrusteli vettä, mutta onneksi vain vähäsen ettemme ihan kastuneet ennen matkaa.

Tunnin matkaamisen jälkeen saavuttiin Hanedan lentokentälle, matka itsessään oli jo aika hieno sinne, Monoraililla matkustaminen on aina jännää kun mennään korkeuksissa.

Lentokentälle saavuttiin loppujen lopuksi melko myöhään, joten kiireellä matkaselvitykset ja koneeseen.

Jonoa oli melkoisesti jokapaikassa, olihan nyt alkamassa lomaviikko japanilaisilla.

Koneeseen päästiin kuitenkin ja edessä 2,5 tunnin matka kohti Nahaa.

Matka meni rattoisasti ja perillä Nahassa meitä vastassa oli reilun 25 asteen lämpötila ja 100% ilmankosteus.

Lämmintä siis ainakin piisaisi!

Lentokentältä Monoraililla kohti Sora House Hostellia. Matka taittui nopeasti, tämä ei ole mikään jätti kaupunki.

Kaikki oli niin erilaista kuin missään muualla japanissa missä ollaan käyty, ihmisetkin näytti erilaisilta!

Vielä ei päästy huoneeseen kuitenkaan hostellilla, mutta päästiin tavaroista eroon ja lähdettiin katselemaan kaupunkia.
Vielä oli aamupäivä, puolta päivää mentiin, niin vielä oli melkolailla kaikki paikat kiinni mutta katseltavaa silti riitti.

Oli kuuma. Käveltiin pienen puiston läpi jossa kummasteltiin valtavia puita, ja sitten päädyttiin Nahan pääkadulle, josta lähdettiin etsimään ruokapaikkaa. Sellainen löytyikin ihan hyvin, ja kohtuu edullisestikkin vielä syötiin.

Syömisen jälkeen katseltiin vielä heti kaupunkia, ja käytiin turisti-infossa kyselemässä miten eri nähtävyyksiin pääsee, englanniksi ei siellä apua saanut mutta japaniksi hyvin pärjättiin.

Käytiin vielä ennen hostellille menoa kahvilla ja sitten katsomaan hostellille huonetta ja suihkuun ja valmistautumaan seuraavaan päivään.

Okinawa Churaumi Aquarium

Aikainen aamuherätys jälleen. Lähdettiin kävelemään bussiasemalle josta saatiin neuvoja miten päästäisiin isolle akvaariolle.

Bussilla matkustettaisiin nyt ainakin parin tunnin ajan. Ensin Nagoon, ja sieltä kohti akvaario paikkaa.

Aikainen aamu otti veronsa ja matka meni mukavasti nukkuessa.

Bussin vaihtokin meni mutkattomasti.
Ja jonkun ajan päästä kun oltiin ajeltu pikkuteitä vuorten välissä saavuttiin isolle alueelle jossa olisi vaikka mitä nähtävää, me otettiin kohteeksi kuitenkin akvaario.

Akvaarioon siis, ensin päästiin koskemaan meritähtiä ja sitten katselemaan suuria akvaarioita missä vilisi jos jonkinmoista kalaa ja muuta möllöttäjää.

Kiertelyn ja katselun ja useiden valokuvien jälkeen oli paikka tarkastettu ja nälkä alkoi kurnia mahassa, päädyttiin syömään paikalliseen buffettiin ja maha saatiin ravittua.

Vielä oli jonkun aikaa jäljellä ennen kun pitäisi lähteä palaamaan Nagoon, joten katseltin vielä Manaatti-altaat, jotka oli muuten ihan super ihania, sekä isojen merikilpikonnien koti.
Sekä lopuksi vielä päästiin katsomaan delfiinien taidonnäytteitä.

Sitten pysäkille päin, siinä ihmetellessämme juteltiin sitten parin muunkin matkalaisen kanssa ja päädyttiin kysymään kyytiä taksilta, kyytiin siis porukalla, ja lopulta päädyttiin ajamaan taksilla Nahaan asti, melkoista porvarimeininkiä, matka kuitenkin taksilla nelistään tuli melko halvaksi, mikä oli yllättävää.

Lopuksi pieni lenkki Nahan keskustassa ja sitten hostellille ja syömään ja nukkumaan.

Mennäänkö metsään?

Niin pompattiin taas aamulla ylös ja lähdettiin jälleen bussiasemalle.

Tälläkertaa mentäisiin metsään! Eli Nature Park of Kunigami.

Matka kestäisi reippaasti yli pari tuntia bussilla, joten evästä matkaan myös, joten kaupan kautta.

Bussimatka meni mukavasti siinä ihmetelessä maisemia, jotka välillä olivat kyllä melkoisen hulppeita kaikkine metsineen ja vuorineen.

Perille päästyä oli käveltävää edessä ensin 1,8km ennen kun päästäisiin puistoon. Joten ei muuta kuin jalkaa toisen eteen ja menoksi.

Käytiin vähän paikallisesta kaupasta hakemassa kuitenkin vielä energiaa - eli evästä lisää.

Kävely meni nopeasti ja päädyttiin perille lopulta. Ja sitten metsään. Metsässä oli jos mahdollista entistä kuumempaa ja kosteampaa, ja suuria puita ja pieniä liskojakin nähtiin, mutta maisemat oli kyllä mahtavat.

Reitin lopuksi oli se mitä katsomaan tultiin - eli suuri vesiputous, ja oli se hieno. Siinä katsellessa vähän evästä ja sitten takaisin.

Hikihän siinä kävellessä tuli joten piti hieman rauhoittua ennen bussille kävelyä, ja pidettiin siinä sitten pikku ruokatauko taas portilla ennen kun lähdettiin kävelemään pysäkille.

Matkalla soitettiin huomisen ohjelman suorittajalle - eli sukellusta!

Mutta siitä ei vielä mitään sen kummempaa vaan ensin hoidetaan tämä päivä loppuun.

Bussilla ajeltiin sitten Nahaan takaisin, vettä tuli taivaalta siihen malliin että päätettiin pitää vähän paussia sillan alla, ettei ihan kastuta totaalisesti, mutta sade vaan jatkui ja jatkui, joten ei muuta kun sekaan ja hostelille ensin suihkuun ja vaihtamaan vaatteet ja sitten hakemaan ruokapaikkaa - päädyttiin tälläkertaa syömään Okinawalaiset hampparit, oli kyllä hyviä!

Ruokailun jälkeen kotiin ja nukkumaan.

Sukellusta, Keraman saarilla

Aamulla taas aikaisin ylös, tälläkertaa meitä oltaisiin tulossa noutamaan puoli kasin pintaan hostellilta ja sitten matka kohti sukellusreissua alkaisi.

Kuski saapui ja vajaan tunnin ajelun jälkeen saavuttiin sukelluksia järjestävien toimistolle ja pääsimme testamaan märkäpukuja.

Sitten paatille - tai jahdille, sen verta iso oli se.

Vajaa tunti köröteltiin melkoisessa aallokossa kohti Kerman saaristoa jossa alettaisiin koitamaan meidän sukellustaitoja!

Lopulta pääsimme ensimmäiselle pysähdyspaikalle.

Ja eikun veteen ja ensin snorkkelointia ja sitten hapen kanssa harjoittelua. Ja harjoittelut olivat siinä.

Ja sitten kohti sukelluspaikkaa!

Ei muuta kun pullot selkään ja sukeltamaan. Vähän kyllä jännitti että miten tässä käy, mutta ei muuta kuin pohjaa kohti.

Ensin meinasi käydä köpsästi kun oman maskin sisään kävi tulemaan vettä ja oli tultava pinnalle hetkeksi mutta sitten uudelleen. ja sitten mentiin pohjaan ihmettelemään kaloja. Nemohan siellä oli! Ja monta sen kaveria.
Ja koralleja paljon paljon.

Ylös vedestä, veden lämpötila oli jotain 25 asteen huitteilla mutta kylmä tuli silti ja sitten olikin ruokatauko ennen seuraavaa sukellusta.

Vaihdettiin paikkaa vielä ja sitten kohti pohjaa taas, nyt menikin jo paljon helpommin ja pysyteltiin pohjalla pitkään, nähtiin jos jonkinmoista tyyppiä siellä.

Sukelukset oli suoritettu ja adrenaliinit pilvissä! Hienoa oli, tätä voisi koittaa uudelleenkin!

Kuivat vaatteet päälle ja sitten pois Keramalta ja kohti kotia.

Aallokko oli taas avomerellä melkoinen. Mutta sen ohi mentiin mukavasti torkkuen.

Toimistolle päästyämme saatiin meidän ottamat valokuvat vielä cdlle ja sitten autolla kohti Nahaa.

Kotiin päästyä vielä lähdettiin käymään syömässä ja sitten hostellille suihkuun pesemään iholta meren suolat pois ja nukkumaan.

Mitä tänään syötäisiin?

Eilisen sukelluksen jälkeen uni maittoi hyvin, mutta aamulla taas noustiin melko aikaisin. Keli näytti sateiselta mutta äärimmäisen lämpimältä joten lähdettiin pikkuhiljaa kaupungille. Tälle päivälle ei oltu suunniteltu mitään erityisempää, päädyttiin katselemaan Nahan ympäristöä ja ehkä ostamaan jotain pientä muistoksi täältä.

Vettä tuli melkoisesti joten päätettiin mennä paikalliseen kahvilaan kahville siksi aikaa kunnes sade vähän laantuisi.

Ja laahtuihan se pikkuihljaa. Sitten kohti Nahan pääkatua Kokusaidoria.

Koska vieläkin vähän taivas tippoja tiputteli menimme katetuille kaduille kiertelmään ja hakemaan yhtä ihan erityistä paikkaa - Makishi Public Marketia.

Ja sehän lopulta löytyi, kyseessä on eräänlainen tori jossa myydään kalaa ja kaikkia muita mahdollisia mereneläviä ja lisäksi possun naamoja ja paistettuja korvia ja possun rasvaa (nämä osat ovat herkkua Okinawalla) ja tietyisti suuret määrät kaikkea muuta lihaa ja ruhon osia sekä lisäksi vihanneksia, herkkuja ja kaikkea muuta syötävää.
Hauskinta torilla on se että voit sieltä valita itse mitä haluat tänään syödä ja ruoka mennään valmistamaan talon yläkertaan!

Päädyttiin syömään siellä - nyt olisi taatusti tuoretta.
Ruoaksi siis sashimia ja paistettua jättirapua (en tiedä mikä rapu oli mutta iso oli!).
Meidät johdatettiin ruokien valitsemisen jälkeen ravintolaan odottamaan.

Sashimit tuotiin eteen ja hetken päästä grillattu rapukin. Ja tietysti olutta!

Oli kyllä ihan järjettömän hyvää!

Maha ähkyssä lähdettiin sitten takaisin kiertelemään, sade oli hellittänyt ja aurinko alkoi paistamaan ja keli oli hiostava jälleen.

Kierreltiin katuja ja vähän osteltiin juttuja ja tavattiin Darth Vader!

Sitten päädyttiin hostellille, tarkoituksena lähteä pesemään vähän pyykkiä koska huomenna olisi kaupungin vaihto edessä.

Ei kun pyykille ja sillä aikaa vähän kirjoiteltiin kortteja ja ehdittiin siinä oluellakin käymään.

Pyykkäyksen jälkeen alkoi ilta jo hämärtyä hyvää tahtia. Ja nälkäkin taas alkoi olla.

Päädyttiin paikalliseen buffettiin - jossa sai itse paistaa lihat pöydässä ja oli sushia ja oli vaikka mitä, niin paljon kun ikinä jaksoi syödä!

Siinä melkein puolitoista tuntia itseemme ahdettiin ruokaa ja ähky oli valtava!

Sitten hostellille ja nukkumaan mahan viereen.

Fukuoka

Uuteen aamuun herättiin kun aurinko paistoi verhojen välistä. Oli alettava pakkaamaan taas kimpsut ja kampsut kasaan ja luovuttaa huone pois ja lähteä kohti lentokenttää ja jättää Okinawa taakse tältä erää.

Lentokentällä käytiin syömässä pikaruokalassa hyvät hampparit ja sitten kohti konetta, tosin tällä kertaa oltiin varauduttu ajallisesti vähän liiankin hyvin joten ehdittiin yhdet oluetkin nauttia ennen koneeseen nousua.

Ja sitten kohti Fukuokaa klo 12.30.

Perille laskeuduttiin klo 14.05. Ja sitten kohti Hakatan asemaa josta päästäisiin hostellille.

Hostelli löytyi taas helposti ja päästiin tavaroista eroon. Kello oli jotain kolme tai jotain sinne päin - ja päätettiin lähteä kiertelemään kaupunkia. Käytiin syömässä taas semmoiset perinteiset riisikipot ja sitten mentiin paikalliselle jätti ostarille - Canal City Hakata.

Jossa oli menossa juhlaviikot kun paikka täytti 15 vuotta, joten siellä oli tapahtumiakin.
Ilmaiseksi pääsimme katsomaan sirkkusta missä oli notkeita tyttöjä ja taitavia poikia ja hulluja kiinalaisia jotka ajoivat moottoripyörillä viidestään semmoisen pallon sisällä.

Lisäksi kierreltiin ja katseltiin paikkoja ja olihan siellä vaikka mitä, hassuinta oli että paikassa ei ollut mitenkään kamalasti ihmisä kuitenkaan - ehkä oltiin paikalla vaan rauhalliseen aikaan?

Ilta alkoi hämärtyä ja miettittiin mitä sitten tehtäisiin, oheisessa ostoskeskuksessa on valtava leffateatterikin joten päätettiin mennä sinne kunhan oltiin ensin selvitetty että päästäisiin katsomaan ihan semmoista enkkkukielistä leffaa eikä mitään japanilaista, vaikka japani jo sujuu kokoajan paremmin mutta ei se vielä ihan loistavaa kuitenkaan ole. Imax teatterissa meni sellaisena tällä kertaa Sucker Punch.
Mukaan vielä otettiin jättipurkki poppareita ja limpparia ja sitten isoon saliin.

Olihan tuo hieno, hieman erilaista katsoa tuon laatuista leffaa teatterissa kuin tavateatterin leffat. Ja leffakin oli hyvä!

Leffan jälkeen köpöteltiin takaisin hostellille, olihan kello jo yli 12 yöllä ja nukkumaan. Olihan tämä ollut jo pitkä päivä.

Robotteja ja puistoja

Aamulla herättyämme lähdettiin tekemään Fukuoka-kierrosta.

Kello oli matkaan lähdön aikoihin kuitekin jo sen verran paljon että mentiin aamupalan sijaan syömään ihan oikeasti.

Sitten otettiin metro jolla ajeltiin kaupungin toiselle laidalle. Josta pienen kävelymatkan jälkeen löydettiin Robosquare jossa oli esillä pikkurobotteja ja vähän isompiakin. Osuttiin paikalle aikaan jossa esiteltiin robottejen taitoja.

Ja sain nenäliinapaketin hymyilevältä robotilta.

Lähdettiin kävelemään takaisin kaupungin keskustaa, löydettiin matkalta kauppakeskus, johon mentiin tekemään visiitti siinä samalla.

Kauppakeskuksessa oli joku tyyppi joka teki ilmapalloista erilaisia japanilaisille tuttuja hahmoja, minäkin sain oman Yoshi-ilmapallohahmon.

Käytiin tekemässä kierros pelihallissa ja pelattiin yksi otos krokotiillien hakkauspeliä.

Sitten takaisin pihalle jossa tuli taas hetken aikaa vettä, ihmeellisiä kuuroja tuli vähän väliä mutta ilma oli todella kuuma joten ei pienet vesisateet haitanneet.

Seuraavana kohteena oli Fukuokan suurin puisto, joka olikin valtava! Syötiin jäätelöt automaatista ja lähdettiin katselemaan puistoa, vedessä pulikoi hurjat määrät karppeja ja kilpikonnia.

Puistoilun jälkeen otettiin vielä visiitti japanilaiseen puutarhaan, joka oli rakennettu paikallisille hiljentäytymispaikaksi japanilaisten traditioiden mukaisesti, olikin kaunis pikkuinen puisto.

Puistosta lähdettiin kohti Tenshiä - joka on Fukuokan keskusta-aluetta, matkalla käytiin kuitenkin Mos-burgerissa syömässä jotta jaksettaisiin iltaan asti.

Tenshiin päästyämme mentiin katsomaan valtavaa maanalaista kauppakäytävää, se olikin oikeasti todella suuri! Kotvasen kävelyn jälkeen siirryttiin kauppakeskukseen jossa teimme pieniä shoppailuja.

Ilta alkoi taas jo hämärtyä kun pääsimme kaupoista pois joten kotia kohti. Matkalla pysähdyimme syömään paikalliseen katukopperoruokalaan - Ramenia joka oli todella hyvää! Ja tietysti pari olutta.

Hostelliin päästyä olikin jo melkoisen väsy joten nukkumaan.

Kaupunkikierros Fukuokalla

Tänään pidettiin kaupungin katselupäivä. Lähdettiin aamulla ensin aamupalalle, syötiin herkkuhotdogit ja sitten lähdettiin katselemaan kaupunkia.

Ensimmäiseksi kohteeksi otettiin kaupungin keskellä olevat temppelit, käytiin temppelissä josta nuudelit on saaneet alkunsa ja sitten temppelillä jossa oli sisällä hurjan suuri puinen buddha sekä kokoelma tauluja, taulujen katselulta piti tulla pimeää käytävää pitkin takaisin buddhalle saaden valaistuksen.

Buddhilta lähdettiin kiertelemään muualle ja päädyttiin toisen temppelin puistoon josta sitten kierrettiin vielä takaisin asemalle jossa mentiin tekemään vielä kierros kauppakeskuksessa, jossa päädyttiin hienosto kahvilaan - johon jouduimme jonottamaan että päästiin edes sisälle.
Mutta oli niin herkku pancaket ja juomat että kyllä niitä kelpasi odottaakkin!

Illaksi kotiin edessä oli pakkausta koska huomenna vaihdettaisiin taas kaupunkia.

Asahi ja Beppu

Lähdettiin heti heräilyn jälkeen kohti aamupala paikkaa ja sitten pientä kiertelyä kaupungilla ja sitten kohti Asahin panimoa.
Asahille oltiin meille varattu kierros jossa päästäisiin katsoman miten kaljaa tehdään!

Meillä oli kierroksen pitäjänä japanilainen joka hieman kehnosti osasi englantia mutta englanti-japanisekoituksella päästiin hyvin perille miten kaikki toimii.

Asahikierros päättyi oluen maisteluun, mikäs sen parempaa.

Sitten hostellin kautta hakemaan tavarat ja kohti rautatieasemaa josta lähdettäisiin junalla kohti Beppua.
Junamatka kesti joitakin tunteja ja kun päästiin Beppuun olikin jo ilta.

Päästiin hostellille (Beppu Khaosan spa hostel), jossa päästiinkin sitten suoraan onseniin lillumaan kuumaan veteen, koska hostellilla oli oma onsen, ihan luonnonmukainen sellainen, niin päästiin täällä onsenin käyntikin hoidettua, ilman että meidän tatuoinneista koituisi ongelmia.

Väsyneitä matkalaisia onsen lämmitti mukavasti ja lilluttelun jälkeen lähdettiin vielä pesemään pyykit mitä olikin kertynyt jo ihan valtavasti ja sitten pyykkäyksen jälkeen nukkumaan.

Apinoita ja hell:it ja fugua

Aamuun herättiin kohtuullisen aikaisin ja ulkona tihkutteli vettä. Ei se meidän päivää haittaisi koska oli kuitenkin lämmintä joten pikkusade ei haittaa.

Aamupalalle ensin kuitenkin paikalliseen konditoriaan - herkkupullia.

Ja sitten hakemaan bussi jolla päästäisiin apinoiden valtakuntaan, eli Takasakiyama Monkey Park:iin.

Bussi löytyi helposti ja päästiin aloittamaan päivän ohjelma. Joten bussiin ja sillä puksuttelua jonkin aikaa oikealle pysäkille asti.

Pysäkiltä päästiin kävellen helposti apinapuiston portille josta päästiin koitamaan pikkuriikkistä monrailia jolla pääsee ylös, kävellenkin pääsee parissa minuutissa, mutta alennuslipulla joka oltiin puistoon saatu ei monrail tullut maksamaan mitään.

Ylhäällä sitten olikin niitä apinoita, ja paljon. Siellä ne vilistivät vapaina ja leikkivät ja touhusivat apinoiden asioita, koskea niihin ei saa eikä ruokkia tai muutakaan, koska ovat villejä, vain ihmiset niitä auttelevat ruokapuolen kanssa ja pitävät ne onnellisina etteivät ne halua lähteä vaarallselle vuoren alla olevalle tielle tai junaradalle, jossa niille voisi käydä köpelösti.

Satojen valokuvien ottamisen jälkeen ja apinoiden kummastelun jälkeen käveltiin vuorelta alas ja bussilla takaisin keskustaan josta toisella bussilla kohti kuumialähteä - niin tulikuumia että niitä Hell:iksi kutsutaan.

Jo lähistöllä ennen yhteenkään menoa haisi rikki. Vettä taas tuli pikkuisen, mutta ei se menoa haitannut taaskaan. Ensimmäiseksi katsastettiin sininen hell, siellä se höyrysi ja oli aivan merensininen, josta nimensäkin on saanut.

Sitten mutainen hell, jossa ne harmaa muta pulppuili kuumana.

Sitten mentin osastoon josta en niin kamalasti pitänyt koska muihin helleihin oli jollakin tavalla tungettu aina eläimiäkin. Yksinäinen hermostunut elefantti sai surullisen olon.

Olihan tuolla luonnonvoima hyvin nähtävänä, noihin ei kukaan voisi mennä kuolematta.

Hell:ien jälkeen lähdettiin bussilla takaisin keskustaa ja sitten hostellille valmistautumaan illan suureen lopetukseen, nimittäin menisimme syömään sitä pelottavaa fugua eli pallokalaa.

Aamulla meille oli varattu fugu-paikkaan pöytä ja sinne sitten mentäisiin.

Suihkun jälkeen sitten syömään.

Meidät otettiin vastaan ruokapaikkaan kuin arvokkaammatkin vieraat.

Istutettiin pöytään ja ensimmäisenä ruokalajina oli fugun maksasta ja ihosta tehtyä jonkinlaista pikkelsiä - oli kyllä todella hyvää vaikka ulkonäkö ei niin kaunis ollutkaan. Seuraksi saatiin kuumaa sakea - jonka seassa lillui fugun evä.

Seuraavaksi saatiinkin sitten fugu sashimia. Siivut olivat niin ohuita että niistä näki läpi. Ja suussasulavan herkullista.
Sashimin seurana oli silputtua sipulia sekä maksamössöä ja mätiä.

Sitten päästiinkin lämpimään ruokaan joka valmistettiin pöydässä, fugua, vihanneksia ja nuudeleita.

Hetken odottelun jälkeen oli keitoskeittynyt tarpeeksi ja päästiin syömään, oli kyllä aivan älyttömän hyvää tämäkin. Fugun liha ei ole mitenkään kalamaista, vaan enemmänkin lihamaista, onhan se melkoisen iso kalakin.

Kun olimme kipon tyhjentäneet, keittoliemestä tehtiin vielä riisiseos jotta saisimme syödä vielä keittoliemenkin pois.

Jälkkäriksi vielä saatiin tomaattisorbettia - oli hirmu hyvää.

Koko ruokailu oli jonkinlainen rituaalinen toimenpide, nainen joka meille ruoan tarjoili teki kaiken tietyn kaavan mukaisesti, tietynlaisella rauhallisuudella. Oli mielenkiitoinen ruokatilanne, tällaista ei oltu koskaan aikaisemmin koettu.

Kaikkiaan ruokailu kesti reilun pari tuntia, joten ilta oli jo pitkällä kun lopettelimme.

Kiitimme ruoasta ja sitten vielä käymään keskustassa, jossa menimme käymään cocktail-baarissa jonka omisti jenkki - joka oli asunut japanissa koko ikänsä. Saatiin hyviä drinksuja ja muutaman jälkeen lähdettiin hostellille.

Ei jaksettu pakata vielä, pakataan vasta aamulla, huomenna Nagasaki.

Nagasaki

Emme jaksaneet kuitenkaan hirmuaikaiseen herätä joten matka uuteen kaupunkiin alkoi vasta kahdeksan pintaan, kiitettiin hostellia ja lähdettiin.

Rautatieasemalle ja ehdittiin hyvin junaan johon oltiin yritettykkin ja sitten kohti Hakatan asemaa (eli Fukuokan asema), jossa vaihto ja siitä sitten Nagasakiin.

Hakatassa käytiin hakemass aamupalaa joka oli jäänyt syömättä. Herkkupullia konditoriasta.

Seuraavaksi sitten kohti Nagasakia.

Kaikenkaikkiaan matka kesti reilun neljä tuntia kunnes viimein olimme perillä Nagasakin asemalla.

Sitten kotvan kävely uudelle hostellille, tälläkertaa valintana oli Hostel Akari. Saatiinkin melkein hotellin tasoinen huone, koska oli oma suihku ja wc. Ei tarvinnut käytävään mennä jonottamaan suihkuun pääsyä.

Ensin kuitenkin suihku ja sitten kaupungille kiertelemään. Nähtiin matkalla kaupungille "Kiitos." niminen ravintola/kahvila, selvisi myöhemmin että paikan omistaja tykkää kovasti Suomesta ja siksi paikka on nimetty näin.

Kierreltiin ja kaarreltiin ja nälkä alkoi kurnia mahassa, mentiin syömään Sukiyaan joka oli jo aikaisemmin todettu hyväksi pikaruokalaksi, maha saatiin täyteen ja käytiin katsastamassa vielä Chinatown ja useita pikkukatuja ja sitten käveltiin kohti satama-aluetta jota kautta kierrettiin vielä pari kauppakeskusta ja sitten hostellille.

Atopommin jäljiltä

Tänään piti lähteä aamulla ensimmäisellä lautalla Gunkanjiman autiosaarelle - mutta matkat oli peruttu koska sää oli huono(?). Hieman oli sadetta tihrutellut mutta ei mitään pahempaa siellä mantereella, mutta tiedä sitten mikä oli tilanne merellä.

Suunnitelmat päivän suhteen menivät kuitenkin uusiksi.

Mentiin kuitenkin ensin käymään satamassa kysymässä huomisen lauttatilannetta - mutta siitä ei ollut tietoa. Pahoitteluksi siitä kun emme reissuun tänään päässeet, saimme purkilliset Gunkanjimalta tuotuja pieniä kiviä jotka roikkuivat narussa jolla ne saisi vaikka kännykkään kiinni.

Sitten lähdettiin ratikalla kohti atomipommi muistopaikkoja. Ensin puistoon joka oli valtava ja täynnä erilaisia koululaisryhmiä.

Puistolta menimme katetraalille jonka olivat kristilliset rakentaneet uudelleen pommin jälkeen kun kirkko oli palanut maantasalle. Ihmeenkaupalla oli vanhasta kirkosta jäänyt jäljelle Marian puinen pää...

Kirkolta menimme käymään siinä paikassa jossa pommi oli räjähtänyt, tai räjähti 500 metriä yläpuolella, saaden lähes koko Nagasakin pirstaleiksi.

Sitten museoon joka oli aika hurja paikka, paljon pahaa saa moinen pommi aikaiseksi. Veti hiljaiseksi.

Museon jälkeen käytiin vielä pommin uhreille tehdyssä Muisto hallissa, jossa oli kerätty kaikkien niiden uhrien nimet jotka olivat tiedossa tällähetkellä. Se oli melko hurja paikka myös, kaikessa hiljaisuudessaan.

Museoiden kiertelyn jälkeen lähdettiin kiertelemään kaupungin toiselle laidalle, jossa oli rakennettu uudestaan "saari" joka oli ollut japanilaisten ja eurooppalaisten kauppapaikka joskus aikoinaan.

Ja käytiin vielä katsomassa eurooppalaistyylisiä taloja sekä mentiin hissillä vuorelle.

Sitten olikin jo matka hostellille.

Gunkanjima ja takaisin Tokioon

Aamu aloitettiin aikaisin, pakattiin loput tavarat ja taas kummasti tavaran määrä oli kertynyt tässä parin viikon aikana... Mutta kaikki mahtui mukaan ja ei muuta kuin menoksi.

Tarkoituksena oli tänään lähteä sinne Gunkanjimalle joka jäi eilen näkemättä.

Kuulimme vielä hostellin väeltä että Gunkanjimaan menee toinenkin lauttayhtiö samasta paikasta - olimme kuulleet vain yhdestä. Otettiin toinen yhtiö nyt taustalle mieleen kuitenkin jos ei yhtiö jolla olemme suunnitelleet menevämme ei menekkään - sinne vielä soitettiin ja varmistettiin matkaan ovat tänään kuitenkin lähdössä. Joten kohti satamaa rautatieaseman kautta, jonne vietiin meidän tavarat odottamaan matkan jatkumista.

Satamaan päästiin hyvissä ajoin vaikka tehtiin vielä matkalla kauppaan reissu, josta haettiin evästä, onigirejä - ne on niin helppoa matkasyötävää.

Ostettiin liput ja ei kuin eteenpäin!

Matka Gunkanjimalle kesti suunnilleen tunnin verran, hieman aallokkoa ja heiluntaa, ja muutaman kerran tuli vesipärskeetkin päälle kun istuimme paatin yläkannella. Nähtiin rannikkoa ja lopulta oli vain vettä ja yksi saari edessä.

Gunkanjimasta kirjoitan tänne joskus lisää, mutta nyt ei sen historiasta enempää.

Perille päästyämme meidät jaettiin ryhmiin sen mukaan minkä väriset laput meille oli paatissa jaettu.
Me menimme viimeisessä ryhmässä.

Japanilaisen esittelyn myötä siirryimme kolmelle eri kohdalle saarta, ja pääsimme katselemaan raunioita.

Olimme saarella ehkä puolisen tuntia ja sitten lähdettiin taittamaan matkaa takaisin. Matkalla katsottiin Gunkanjimasta kertova japanilainen tietopläjäys videolta.

Lisäksi sai shoppailla tavaraa jos siltä tuntui.

Satamaan päästyämme meille jaettiin vielä todistukset siitä että olimme siellä käyneet! Aika hienoa :D

Sitten kohti satamaa, junan lähtöön ei enää ollut kovinpaljoa aikaa joten kiirehdimme pikaruokalan kautta sapuskaa mukaan junaan ja sitten matka kohti Tokiota voisi alkaa. Edessä 8 tuntia istumista junassa...

Ensimmäinen pysähdys Hakatassa, jossa odottelimme seuraavaa junaa noin parikymmentä minuuttia ja sitten kohti Shin-Osakaa, jossa vielä vaihdettiin siihen junaan joka lopulta päätyisi Tokioon.

Illalla sitten joskus ennen kymmentä juna pysähtyi Tokion asemalle ja siitä jatkoimme vielä junalla Koenjiin - kotiin.

Kotona sitten olikin melko katkipoikkiolo. Ei paljoa jaksanut pohdiskella koska uni painoi melkoisesti, matkustaminen avartaa mutta se myös alkaa paikoin väsyttämään.

Joten nukkumaan ja valmistautumaan seuraavaan päivään.

Jätti buddha

Nukuttiin pitkän kaavan mukaisesti, tänään ei olisi kiirettä sinällään minnekkään.
Oltiin kotona joten ei stressiä tai kiirettä juniin ehtimiseen tai muutakaan. Lomatunnelmaa.

Mutta päätettiin kuitenkin tänään jotakin tehdä koska junapassimme oli vielä voimassa - joten otettiin tämän päivän kohteeksi nähdä 120 metriä korkea Buddha.

Eli kohti Ushikua - ja näkemään tämä jättiläinen.

Ensin kuitenkin piti matkata Tokioon ja sieltä Uenoon jossa vaihdettiin junaan joka veisi meidät sinne minne pitääkin eli Ushikuun, matka junalla kesti vajaan tunnin verran ja sitten perillä alkoikin jo mahaakin kurnia joten päätettiin ensin mennä kuitenkin syömään ennen kuin lähdetään buddhalle. Tälläkertaa päädyttiin pastapikaruokalaan - joka olikin hyvää ja halpaa.

Sitten etsimään oikeaa bussia. Jolla pääsisimme perille, todettiin että hetki sitten oli juuri bussi mennyt joten hetken pähkäilyn jälkeen päädyttiin ottamaan taksi. Jotta meillä olisi aikaa olla perilläkin sitten jonkin aikaa ennen kun pitäisi bussilla hurauttaa jo takaisin.

Buddha näkyikin jo kaukaa, ja oli se suuri, pää reippaasti puiden yläpuolella.
Siinä taisi tulla sanottua parikertaa Oho ja Ooo.

Perille päästyämme lippuportin kautta sisälle ja ensin katselemaan buddhaa ympäröivää suurta puistoa. Oli hyvä keli ja aurinko lämmitti mukavasti.

Kukkia ja karppeja ja kaikenlaista. Ja sitten pääsimme vielä käymään Buddhan sisuksissa, ei siellä sisuskaluja ollut mutta näyttely ja kauppoja kyllä.
Ja esiteltiin siellä sekin miten tämä jättiläinen oli tehty.

Ja näkihän sen pikkuisista ikkunoista melkoisen pitkälle.

Kun oli paikat tarkastettu niin lähdettiin etsimään bussipysäkkiä josta pääsisimme takaisin rautatieasemalle ja sitten kohti kotia. Ilta alkoi kuitenkin jo pikkuhiljaa tulla.

Kotimatka kuluikin rattoisasti torkahdellen.

Nagoya ja Nagashima Spa Land

Koska tänään oli viimeinen päivä käyttää junapassia, niin päätettiin lähteä vielä tekemään viimehetken matka. Joten lähdettiin viiden maissa kohti Tokion asemaa josta lähdettiin taittamaan matkaa kohti Nagoyaa.
Vajaata paria tuntia myöhemmin olimme perillä ja sitten etsimään aamupalaa, sellaista saatiin asemalta nopeasti ja pääsimme jatkamaan matkaa - näin sivuhuomautuksena, varaa mukaasi paperia jos aijot käydä Nagoyan asemalla vessassa, niissä paperi on maksullista!

Sitten junalla kohti Kuwanaa, josta hypättiin vielä bussiin joka vei meidät määränpäähämme - Nagashima Spa Landiin!

Eli tänään tiedossa hurjaa pyöritystä erilaisissa härveleissä ja hurjia vuoristoratoja.

Ensin kuitenkin päätettiin testata se Steel Dragon 2000 - yksi jättiläisvuoristoradoista, ja kyytiin päästiin 40 minuutin jonottamisen jälkeen.

Ja sitten mentiin ja kovaa ja korkealla! Oli se melkoinen härveli!

Seuraavaksi otettiin testiin varman vesiruiskun niskaan antava laite, sieltä onneksi sai 100 jenillä hankkia itselleen sadetakin jos halusi, ja haluttiin.

Sitten testattiin jättimäinen puuvuoristo rata White Cyclone. Tärinää ja tutinaa tässä laitteessa riitti!

Sitten monta muuta laitetta testissä vielä, mm. Giant Frisbee jossa pyörittiin ja hyörittiin korkealle!

Hienoja laitteita ja keli oli mitä mainioin, mikäs siinä oli ollessa, jossain vaiheessa mässytettiin hampparit ja taas jaksoi. Lopulta noin kuuden tunnin jälkeen alkoi väsy painaa eikä enää jaksanut laitteisiinkaan mennä, joten sitten kohti bussipysäkiä ja kohti asemaa joska kohti Nagoyaa.

Päädyttiin vielä jäämään kuitenkin Nagoyaan, koska emme olleet siellä koskaan käyneet niin otettiin sitten tämä ihan matkailun ja mielenkiinnon kannalta. Käveltiin ympäriinsä ja samalla etsittiin paikallista musiikkimyymälää, Disk Heavenia.

Kauppa löydettiin ja vähän shoppailtiin ja myyjä yllätti meidät näyttämällä Levykauppa-X muovikassia ja kertoi että on tilaillut sieltä pari kertaa levyjä. Hassua.

Sitten shoppailujen jälkeen kohti asemaa jälleen ja kaupan kautta vähän matkaevästä.

Ja asemalta vielä haettiin kunnollinen bento-boksi ja sitten saatiinkin jo juosta että ehdittiin meidän junaan ja ehdittiin juuri sopivasti.

Paria tuntia myöhemin kuulutettiin Tokio ja sitten kohti Koenjia ja kohti petiä ja unia.

Ueno ja Shinjuku kera kavereiden

Tänään oli erikoinen päivä, tänään tavattaisiin suomalaiset kaverit keskellä Tokiota!

Eli aamutoimien jälkeen kohti Uenoa ja isoa pandaa jossa oli sovittu tapaavamme. Löydettiin toisemme helposti ja sitten mentiin hakemaan mukavaa ruokapaikkaa, sellainen löydettiinkin lähteltä, liukuhihna sushia.

Mussuttelun jälkeen Ueno puisto kierros ja siellä istuimme hetken paikallaankin kunnes meidät piiritettiin poliisivoimin - no ei oikeasti meitä mutta puisto täyttyi poliiseista niin virkapuvuissa kuin valeasuissakin.

Meille lopulta selvisi että joku "presidentti" oli tulossa puiston läpi - Myöhemmin selvisi että se oli Emperor of Japan, Akihito... :D

Sitten lähdettiin kohti Shinjukua. Jossa oli tarkoitus tavata eräs japanilainen joka meidät veisi syömään jonnekkin. Käytiin myös shoppailemassa yhdessä tavaratalossa t-paitoja.

Sitten tuloporteille odottelemaan että oikea japanilainen meidät löytää, ja löysihän se, lähdettiin kohti Shinjukun pilvenpiirtäjä aluetta jossa mentiin ensin istuksimaan ja samalla hörpättiin kupilliset jotain lämmintä, ketä kahvia ja ketä teetä ja toiset kaakaota.

Sitten syömään. Ruokapaikaksi oli meille valittu 52 kerroksessa sijaitseva ravintola, siellä kelpasi japanilaisia sapuskoja mussuttaa, koska oli näköalat sen verta hienot että tuli siinä parit "oho" sanottua.

Lähdettiin vielä syömisen jälkeen tekemässä pikavisiitti 8bit Cafessa, emme voineet kauaa viipyä koska oli melkoinen kiire viimeisiin juniin että pääsee kotiin vielä samanpäivän aikana.

Sitten kotia kohti ja moikattiin toisemme ja katsotaan koska tavataan Suomessa.

Ja se on tähän loppuun hyvä todeta, että oli hienoa viettää kavereiden kanssa koko päivä - ilman että puhuttiin sanallakaan mistään Suomen MM-voitosta! :D

Shinjuku & Harajuku

Jossain vaiheessa kun saatiin päivä käyntiin lähdettiin kohti Shinjukua, jossa oli tarkoitus ensimmäiseksi löytää Nikolle kello, eli Big Camera ja Yodobashi kohteena.
Ja käytiin siinä välissä McDonaldsissa syömässä jättihampparitkin. Tuli vaan semmoinen olo.

Kiertelyn jälkeen löydettiin sopiva kellokin. Ja kengätkin. Ja yhdet toisetkin, mutta niitä ajateltiin katsoa tänään vielä myöhemmin muualtakin.

Ja sitten lähdettiin kävelemään kohti Harajukua, jossa saatiinkin tuhrattua sitten hetki jos toinenkin. Ja Niko sai toiset kenkänsäkin.
Ja mä sain söpelön mekkosen. <3

Eli shoppailuksihan se meni...

Kichijoji

Tänään päätettiin ottaa kohteeksi Kichijoji koska oltiin löydetty sieltä kaikkia mielenkiintoisia kohteita netistä.

Päälimmäisenä oli se suuren suuri puisto joka valtaa alaa siellä. Ja siellä saatiinkin tuhrattua muutama tunti mukavasti muutamien oluiden kera. Aurinkokin paistoi mukavasti joten mikäs siinä oli ollessa.

Puistoilun jälkeen lähdettiin etsimään ruokapaikkaa ja valittiin tälläkertaa taas joku paikallinen pikkupaikka, joka osottautui pikakiinalaiseksi tai sen tyyliseksi. Sapuska oli hyvää ja sitä oli liikaakin.

Tarkastettiin myös netistä löytämämme Mörköruokala - paikka jossa saa mörköruokaa - ulkoapäin paikka näytti juuri sille. Yurei oli paikan nimi, käytiin vähän kyselemässä hintoja ja tämä paikka pitää kyllä tulla joskus tsekkaamaan ihan ruokailun merkeissä. :)

Ja sitten lähdettiin vielä etsimään paria kauppaa jota oltiin täältä haluttu kurkata. Eli käytettyjen vaatteiden kauppoja. Niitä tuntuu Tokiossa siellä täällä olevan muutenkin, niitä kannattaa katsastaa!

Ragsag oli se kuitenkin mistä tykättiin eniten ja sieltä löytyi ostettavaakin. :)

Ja sitten kujien kiertelyä hieman ennen kotiin lähtöä.

Mt.Takao

Tänään vuorelle!

Ei mikään jätti vuori mutta Tokion pyhävuori, joten pitihän se käydä katsastamassa.
Vuoren nimi on Takao ja sinne pääsi kätevästi junalla kulkien.

Aseman vierestä lähdettiin etsimään keinuhissiä - jollaisella ei ole ennen vuorelle lähdettykkään - joten se piti testata, ja olikin hauskaa. :)

Sitten haettiin vuoren apinatarha johon mentiin taas kerran katsomaan apinoita, ja ne oli juuri niin hauskoja kuin ne aina ovat.

Seuraavaksi lähdettiin kiertämään huipulle metsäreittiä ja oli kyllä sellainen satumetsä että ei ole hetkeen nähtykkään!

Huipulle päästiin ja aurinko paistoi hienosti ja siinä sitä oltiin 599 metrin korkeudessa. Siinä oli kaljan paikka.

Takaisin kierrettiin toista reittiä, temppelireittiä ja niitä temppeleitähän siellä riitti.

Alas päästiin mukavasti taas keinuhissillä ja saatiin vielä kuvakin arkistoihin - tai no olihan se maksullinen.

Kun päästiin taas normaaliin korkeuteen niin etsittiin ruokapaikkaa - joita ei tällä alueella niin vaan löytynytkään, joten mentiin ainoaan ruokapaikkaan joka löydettiin aseman läheltä, eli pizzaa. Onneksi oli parempaa pitsaa kuin mihin oltiin aikaisemmin maistettu Japanissa. :D

Sitten mentiin katsastamaan vielä Takao Trick Art Museossa, jossa oli kaikenlaisia hassuja taide hommeleita mitkä kyllä oli tehty hienosti ja saatiin hauskoja kuvia napattua.

Sitten kohti kotia taas.

Life Safety Learning Center

Kunhan saimme aamulla itsemme liikenteeseen lähdettiin kohti Ikebukuroa, jossa menimme käymään Life Safety Learning Centerissä. Jossa opeteltin kuinka selvitä hengissä suuresta maanjäristyksestä.

Menimme katsomaan paikan päälle, aikaisempi ryhmä oli juuri aloittanut, seuraava ryhmä alkaisi 40 minuutin kuluttua (alkaa aina tasatunnein). niin lähdimme välissä käymässä syömässä ja sitten palasimme paloasemalle jonka yläkerrassa pääsisimme tilanteita harjoittelemaan.

Ensin menimme kuitenkin katsomaan videon Tokioon iskevästä maanjäristystä joka hajottaa kaikki paikat ja tappaa paljon ihmisiä ja jättää paljon ihmisiä kodittomiksi...

Ja sitten pääsimme tositoimiin! Ensin harjoilteltiin kuinka käytetään jauhosammuitinta ja sitten katsottiin kuinka pahoja keittiön tavarat voivat olla ja aiheuttaa tulipaloja.

Seuraavaksi puhelin harjoittelu, miten soitetaan hätäpuhelu japanissa (poliisin numero 110 ja tulipalo/muu hätätilanne numero 119).

Ja sitten mentiin katsomaan miten selvitä talosta joka on täynnä savua, menimme myös itse testaamaan savussa sukeltamista pienen sokkelon läpi.

Seuraavaksi se suurin ja pahin - eli itse maanjäristys. Vuorotellen meidät laitettiin ryhmissä huoneesen joka tärisi ja tutisi voimalla - paljon paljon isommin kuin mikään täällä tuntemamme maanjäristys. Ja piti piiloutua pöydän alle.

Siinähän se oli ja kaikki opetus paikassa oli japaniksi joten jotain juttuja ehkä meni hieman ohi mutta paljon ymmärrettiinkin! Nyt selviäisimme hengissä suuresta maanjäristyksestä! Koko homma kesti tunti neljäkymmentä minuuttia, joten ehtihän siinä monenlaista kuulemaan.

Lähdimme vielä tekemään kierroksen Ikebukuron kaduilla ja sitten lähdettiin kohti kotia.

Kotona sitten tehtiin ruokaa ja ihmeltetiin mitä illaksi keksittäisiin.
Mietittiin karaokea ja kysyttiin seinänaapuritkin lähtiessä matkaan mukaan.

Karaokeen ei sitten mentykkään mutta mentiin täällä Koenjissa olevaan Zero nimiseen pikkubaariin, jossa oli vanha Nintendo jota sitten siellä hakatiin muutaman pelin verran! :))

Kun oli muutamat lasilliset kaadettu kurkusta alas lähdettiin vielä syömään paikalliseen pikaruokalaan, ja tällä en tarkoita mäkkiä vaan tällaista riisi/nuudeli mestaa. Hyvää ja halpaa ruokaa!

Seuraavaksi sitten kohti kotia ja kotona nukkumaan, olihan se kello jo reippaasti lauantain puolella.

Lost In Translation

Olimme sopineet täksi päiväksi tapaamisen Japanilaisen ystävämme kanssa Asakusaan.
Joten lähdettiin kohti tuttuja kulmia.

Asakusassa olisi tänään ollut suuri Matsuri mutta se oli peruutettu maaliskuisen maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin vuoksi.

Mutta pientä menoa siellä kuitenkin oli, oli lauluja ja tanssia lavalla. Menimme testaamaan teeseremoniaa, saimme ihan oikeaa vihreetä teetä - joka oli kyllä todella hyvää, lisäksi saimme jonkinlaisen hattaralta maistuvan sokeriherkun.

Teetä keittelevä maiko oli aivan lapsi vielä, mutta hitaasti ja rauhassa ja tyylillä hän sen teki kuitenkin.

Kun seremonia oli lopuillaan alkoi seremonnian järjestäjä kyselemään mistä me olemme ja mitä teemme Japanissa jne. Ja antoi vielä lahjaksi seremoniassa käytettävän viuhkankin muistoksi!

Lähdimme vielä kiertelemään vähän muita paikkoja ja kävimme yhdellä suurella temppelillä.

Sen jälkeen pohtimaan seuraavaa kohdetta Mister Donutsin kahvilaan.

Päätettiin lähteä Roppongille Tokyo Midtowniin -joka on eräänlainen jättimäinen kauppakeskus, jossa oli lisäksi eläinsairaala ja eläinkauppa jossa myytiin kaikkea luksus tavaraa eläimille. Oli kyllä niin kallista kaikki että tavarat jäivät hyllyyn.

Pääsimme osallisiksi myös siellä olleeseen saken maisteluun sekä maistoimme myös luumuviiniä, molemmat olivat todella herkullisia, sitten jätimme vielä hyvät toivotukset Japanille.

Keskuksen takana on suuri puisto jonne menimme lötköttelemään nurmikolle, aurinko vielä paistoi lämpimästi mutta enää ei ollut niin kuuma kuin aikaisemmin päivällä, mikäs siinä oli istuksellessa ja nautittiin yhdet oluet.

Nälkä alkoi kurnia mahassa, niin lähdimme vielä hakemaan ruokapaikkaa, päätettiin jäädä Roppongille vielä joksikin aikaa. Ystävämme tiesi yhden hyvän yakiniku paikan (eli lihan paistelupaikka), joten menimme sinne varamaan pöydän.

Parin kymmenen minuutin kuluttua ravintolasta ilmoitettiin että pöytä olisi vapaa. Ja sitten syömään!

Yakiniku oli tälläkertaa lammasta ja oli todella herkullista ja seurana oli vihanneksia. Jätettiin riisit syömättä koska liha täytti vatsaa niin hyvin.

Maha oli repeämispisteessä kun saimme ruoan syötyä ja jälkkäriksi saimme vielä jäätelöä.

Lähdimme vatsat ravittuna pois ravintolasta ja kadulla ohi käveli kolmen pukumiehen porukka, jotka alkoivat pyytämään meitä lähtemään heidän kanssaan drinksulle baariin, sanoimme että meillä ei ole rahaa - mutta he tarjoituivat maksamaan. Joten mikäs siinä ja lähdettiin!

Päädyimme Shot bar 86 (tai jotain sellaista) nimiseen baariin joka sijaitsi kerrostalon toisessa tai kolmannessa kerroksessa.

Ensin menimme ihan baarin puolelle mutta pian meidät siirettiin baarin priva huoneeseen jossa oli karaoke laitteet ja neon valot seinillä ja sohvilla. Ja sohvat oli vuorattu leobardikuvioisella tekokarvalla.

Saatiin drinksut eteemme ja pian tuli shotitkin.

Seuraamme liittyi myös baarin host-tyttö. Joka piti yllä porukan viihtyvyyttä. Baarin henkilökunnasta tuli mieskin tuli hetkeksi seuraamme juhlimaan.

Laulettiin karaokea kuorossa, Totoron biisi tietenkin. Siinä hulahti hetki jos toinenkin höpötellessä miekkosten kansssa.

Meillä ei ollut mahdollisuuksia jäädä sinne kuitenkaan loputtomasti, koska oli ehdittävä viimesiin juniin. Joten alettiin tekemään lähtöä, saatiin vielä yhdeltä miehistä käyntikortinkin. Ja meille lykättiin käteen 10000 jenin seteli että menkää taksilla niin ei tarvi junalla matkustaa, tässä vaiheessa olimme me sekä japanilainen ystävämme äärimmäsen hämmentyneitä, meidän eitä ei kuitankaan otettu kuuleviin korviin vaan meidän käskettiin ottamaan raha vastaan.

Miten outoa! Ei kai siinä auttanut muu kuin ottaa raha vastaan ja lähdettiin kohti metroasemaa ja kohti Shinjukua. Naureskeltiin ja ihmeteltiin illan outoa käännettä ja todettiin että kyseessä oli ehkä oudoin ilta Japanissa ikinä mitä olemme kokeneet tähän mennessä!

Ystävämme kertoi että Japanissa voi tapahtua välillä hyvinkin outoja asioita ja hänkin oli tämän päiväisestä hämmentynyt!

Shinjukun kohdalla tiemme erosivat ja me lähdimme vaihtamaan junaan ja ystävämme lähti vielä eteenpäin.

Olimme hämmentyneitä, väsyneitä ja iloisia onnistuneesta päivästä.

Kotona väsytti niin että vaan kaaduimme sänkyyn.

Gacharic Spin, G∀LMET, DISACODE, PEACE$TONE @ Milkyway, Shibuya, Tokyo

Sunnuntai päivä aloitettiin Shibuya kierroksella, käytiin kaupoissa ja katseltiin paikkoja. Tänään oli melko sateista joten sateenvarjollekkin tuli taas tarvetta. Shibuyan suuren risteyksen ylittäminen sateessa oli varsin jännittävää.

Menimme kotiin vähäksi aikaa ja vietiin mukaan tarttuneet tavarat pois ennen illan ohjelmaa.

Illaksi meillä oli jo varattu liput Milkywayhin Shibuyaan, johon erityisesti menimme katsomaan Galmet nimistä örinätyttöbändiä.

Siellä oli neljä muutakin bändiä joten katseltavaa ja ihmeteltävää riitti. Galmet vetäisi hienon keikan ja sen jälkeen esiintyi vielä poppibändi Gacharic Spin ja meno keikkapaikalla yltyi melko levottomaksi. Porukka pomppi ja heilui paikkaa laidasta laitaan.

Keikkojen loputta menimme hakemaan nimmareita lemppari bändiltämme ja satiinkin ne.

Ja kirjoitettiin terveiset Suomesta bändin tytölle jolla oli synttärit, annettavaan nalleen.

Sitten oli ohjelma ohi ja lähdettiin takaisin kotiin hämärtyneessä illassa.

Uusi ja viimeinen viikko

Viimeinen viikko alkoi sateisena mutta lämpimänä. Hieman aloimme kartoittamaan meidän tavaran määrää - jota on aivan hirveästi. Kahdessa kuukaudessa on ehtinyt kertymään kaikenlaista.

Lähdimme tekemään reissun Nakanoon - ja siellä Brodwaylle, siihen suureen ostoskeskukseen joka on kuin Akihabara minikoossa, oli figuureja ja leluja ja muuta roinaa mielinmäärin.

Siltä löydettiinkin taas kaikkea kivaa kotiin viemiseksi.

Illaksi ei oltu suunniteltu mitään kummempaa koska oli aloittava pakkaaminen ja katsottava että tarvitaanko lisä laukkua vai eikö. Ja tarvittiin...

Oshiage ja Tokyo Sky Tree

Lähdimme aamulla kohti Oshiagea eli paikkaa jonne on nousemassa Tokyo Sky Tree - valtavan korkea torni, mittaa sillä tulee olemaan 634m kunhan se on täysin valmis - eli korkeampi kuin Takao vuori jolla kävimme!

Vielä tornia siellä kovasti rakennetaan mutta aika valmiiltakin alkaa se jo näyttämään.

Mutta tarkoituksena oli mennä Oshiageen katsomaan teatterimaski museota mutta se oli valitettavasti suljettu jo jokin aikaa sitten emmekä sinne päässeet. Mikä hieman tietysti harmitti mutta tulipa ainakin käytyä uusilla kulmilla.

Kävilimme Oshiagesta Asakusaan, jossa teimme vielä viimeisiä ostoksia ja sitten kohti Uenoa josta oli tarkoitus hakea yksi uusi matkalaukku lisää.

Kierreltiin Uenon kujia ja etsimämmekin löydettiin ja sitten metrolla Kandaan josta täyteen ahdetulla junalla kotiin Koenjiin.

Shibuya, Shinjuku ja Ookubo

Menimme vielä käymään uudelleen Shibuyassa koska levykauppaan oli tehty varaus Borikselta ilmaantuneesta uudesta levystä, joten sitä hakemaan, ja tarttuihan sitä mukaan taas muutakin.

Shibuya kierroksen jälkeen mentiin vielä Shinjukuun jossa piti lähinnä käydä kameraliikeessä koska meidän järkkäri kaipasi vähän puhdistusta, kaikki matkan pölyt olivat sinne sisään kertyneet, sopiva liike löydettiin ja kamera sai itsensä puhtaaksi, eikä edes maksanut mitään!

Illaksi oltiin sovittu tapaaminen japanilaisen ystävämme kanssa ja menisimme Ookuboon syömään Korealaiseen ravintolaan.

Joten Koenjissta muutama pysäkki Ookuboon ja taas oli edessä uudenlainen maailma, kuin pieni kylä ja sitä se onkin tällä alueella asuu paljon erityisesti koralaisia ja sen huomaa jo heti sen jälkeen kun on kävellyt pääkatua hetken, kauppojen seinissä, ravintoloiden hinnastoissa, joka paikassa vilisee korealaista kirjoitusta.

Menimme odottamaan ystäväämme Shin-Ookubon asemalle ja sieltä hänet pian löydettiinkin. Ja lähdettiin etsimään ravintolaa johon olimme menossa.

Ravintola löytyi ja pääsimme odottamaan ruokaa. Söimme puolikkaat kanat jotka oli keitetty riisin ja vihannesten joukossa ja keitos tuotiin pöytään kiehuvana. Oli kyllä todella herkullista! Ja juomana oli jugurtin makuista sakea.

Emme olleet tainneet aikaisemmin mitään korealaista ruokaa syödäkkään.

Ravintolassa melutaso alkoi nousta melkoiseksi kun töistä pääseet ihmiset alkoivat sinne kasaantua oluelle ja syömään. Joten päätettiin lähteä vielä kahville ennen kotiin paluuta.

Freshness Burger toimi meidän kahvipaikkana tälläkertaa ja siinä kotvanen istuksittiin lämpimässä illassa ja höpöteltiin.

Kotiin piti kuitenkin alkaa lähteä mutta lauantaina vielä ystävämme kanssa tapaisimme ruokailun merkeissä Roppongilla!

Shinjuku - Harajuku - Koenji

Aamulla lähdettiin ensin Shinjukuun jossa kierreltiin vielä muutamia kauppoja ja tehtiin mukavia pikku löytöjäkin.

Kävimme syömässä Golden Rush nimisessä paikassa, jossa rasva haisi ja tirisi melkosesti.
Ruoka tultiin tulisen kuumana pöytään niin että suuri paperi piti levittää lautasta pitävän lankun alle ja itsensä väliin jotta ei sotkeentuisi siihen tirisevään kastikkeeseen ja rasvaan kokonaan.

Mutta ruoka oli herkullista!

Ruokailun jälkeen kävelimme Harajukuun ja matkalla kävimme Starbucksissa kahvilla, tai no mä join taas kerran sen ihanan mansikka-Frappuccinon.

Harajukussa kierreltiin ja katseltiin, tehtiin pikku löytöjä täältäkin ja sitten kun ilta alkoi hämärtyä lähdettiin kohti Koenjia.

Kotona piti tehdä ruokaa ja vähän paikkailla, mutta myöhäisillasta lähdettiin vielä käymään Heavenissa ja hyvästelemässä tältä erää paikan pitäjä, jonka kanssa on tullut höpöteltyä melkoisesti ja muutaman drinksun verran siellä taas istuttiin. Lupasimme että pian taas palaamme takaisin!
Ilta oli jo kääntynyt yön puolelle kun saavuimme takaisin kotiin.

Läksiäiset

Tänään oli jo perjantai, tälle päivälle ei ollut oikein mitään kummempia suunnitelmia kuin pakkailla noita tavaroita mitä on oikeasti aivan älyttömästi...

Ja illalla sitten lähdetäisiin vielä kielikoulukavereiden kanssa juhlimaan.

Aamupäivä meni melko väsyneesti koska Niko poti pientä krapulaa.. Mutta lähdettiin kuitenkin kävelemään Asagayaan jossa Niko sai helpotusta krapulaan Burger Kingin muodossa.

Käveltiin kotvanen ristiin ja rastiin kunnes palattiin kotiin ja piti alkaa valmistautumaan iltaan.

Lähdettiin sitten kohti Yoyogia jossa olisi tarkoitus tavata luokkalaiset ja opettajat.
Shinjukuun siis josta käveltiin suuren kauppakeskuksen kautta Yoyogin asemalle.

Luokkalaiset alkoivat saapua ja iloisia kiljahduksia kuului useampia kun tutut tyypit näkivät meidät, tulipa hyvä mieli!

Lähdettiin lähellä olevaan ravintolaan jossa istuttiin pöydän ääreen ja pöytä alkoi täyttyä pikkuhiljaa juomista ja ruoasta.

Syö ja juo niin paljon kuin ikinä jaksat on melkoisen kätevä systeemi.

Nikolle ja minulle yksi harjoittelija opettajista toi ihanat läksiäislahjatkin ja sovittiin että ei me ketään unohdeta vaan nähdään seuraavalla kerralla kun Japaniin palaamme.

Juomaa kaatui kurkusta alas ja naurua ja puhetta riitti. Oli todella hauskaa. Ilta ravintolassa alkoi kuitenkin tulla päätökseen ja porukka siirtyi seuraavaan kohteeseen - karaokeen siis!

Ja niin alkoi laulu raikaamaan pienessä kopissa ja juomalasit täyttivät jälleen pöydät.

Muutama tunti siellä hoilattiin ja kuunneltiin hienoja lauluja, mutta kaikki kiva loppuu jossain vaiheessa ja lähdettiin karaokesta kohti asemaa, vielä viimeiset hyvästit ja kohti Koenjia haikein mielin. Sinne jäi taakse monta uutta ystävää.

Koenjissa sitten käveltiin kotiin ja mentiin nukkumaan. Valmistautumaan huomiseen viimeiseen päivään..

Läksiäiset osa kaksi

Aamupäivä pakattiin, pestiin viimeiset pyykit, pakattiin ja pakattiin, kirottiin ja pakattiin...

Illaksi oli ohjelmassa ruokailua Kill Billistä tutussa ravintolassa kera meidän naapureiden sekä japanilaisen ystävän.
Lähdettiin siis Roppongin suuntaa ja sieltä löydettiin naapuritkin ja sitten sateessa kävellen etsimään ravintolaa johon oltiin tehty varaus.

Ravintola löydettiin ja olihan se niinkuin pitikin - ja kallista, todella kallista.
Ruokaa saatiin kuitenkin ja juotavaa ja mahat täyteen ja ihmeteltiin ravintolan sistustusta ja katseltiin harvinaista nähtävyyttä - ulkomaalaisia kokkeja.

Ruokailun jälkeen haluttiin lähteä vielä parille drinksulle - ja lähdettiin kohti Shinjukua ja kohti tuttua ravintolaa joka sijaitsi pilvenpiirtäjän 52 kerroksessa.

Mukava siinä oli niissä maisemissa juoda viimeiset drinksut japanissa.

Ilta oli jo pitkällä kun lähdettiin kohti Koenjia - viimeisen kerran tällä kertaa.

Kotona vielä pakkailtiin loppuja tavaroita ja kun mentiin nukkumaan niin nukkumisaikaa oli jäljellä ehkä kolmisen tuntia...

Thank you Japan, I will miss you so much!

Aamulla viideltä kello pärähti soimaan ja ylös oli noustava. Ulkona satoi hiljalleen vettä.

Lähdettin raijaamaan kantamuksia - mitä oli todella paljon!

Päästiin kuitenkin sujuvasti junaan ja sillä Shinjukuun jossa hypättiin Limousine bussiin jolla päästiin lentokentälle mutkattoman vaivattomasti.

Lentokentällä sitten tavaroiden luovutus ja lentoliput kouraan ja sitten mentiin syömään viimeisen kerran japanilaiseen ravintolaan tempuraa.

Maha pinkeänä ruoasta mentiin hakemaan vielä viimeiset tuliaiset kaupasta ja sitten kohti meidän lähtöporttia.

Lennolla olikin melkoiset Hevijoukot, kun kone täytettiin eilisen Finnish Festin bändeillä.

Koneeseen päästyä luettiin eilisen iltasanomaa ja sitten lähdettiin klo 11 paikallista aikaa.

Kone jätti alleen Japanin kamaran ja kyyneleet silmissä katselin kuinka sinne taakse jäi Tokio, Japani, kaikki se mikä oli tärkeää. Paikka joka tuntuu jo niin kodilta.

Matka taittui kuitenkin kohtuulllisesti leffoja katsellen.

Suomeen laskeuduttiin klo 14.55 paikallista aikaa. Saatiin roudattua tavaramme pihalle kentältä ja sitten taksilla kotiin joka oli täynnä pölyä, muissa asunnoissa jo alkaneen putkiremontin vuoksi.

Mutta tämä ei jää tähän! Me palaamme, niin pian kuin mahdollista, Japania emme koskaan unohda! Tämä reissu oli enemmän kuin osasi odottaa, se oli kaikkea sitä mitä oli toivonut ja paljon enemmän. Kaikki ne uudet ystävät, kaikki ne paikat mitä näimme, kaikki uskomattomat kokemukset mitä saimme. Se oli Japani.